Kevättää!

Eilen piipahdin hakemassa Kauniista Codosta tuon ihanaakin ihanamman

taulu jonka voitin Sanniksen blogista muutama viikko sitten.

Tuo sopii aivan täydellisesti tähän kevään odotukseen -keltaisen värin lisääntymistä omassa

sisustuksessa on havaittavissa!

Ystävän kanssa hengattiin pitkinpoikin kaupungia eilen ja nappasin samaisella 

reissulla mukaani kimpun neilikoita.

Aiemminhan en voinut sietää lainkaan neilikoita mutta nyt niistä

on tullutkin yksi mun lempikukista.

Nuo reilun kaupan neilikat on niin kestäviä että samalla kimpulla saa

moneksi viikoksi kivaa piristystä sisustukseen. Ja vieläpä kun värivaihtoehtojakin

on monen monta niin mikäs sen parempi!

Tänään on ollut aivan ihana sää ainakin täällä Vaasassa :)

Kävin happihyppelyllä ja näin upean kuvan sain napattua!

Vielä olisi ensi viikko töitä ja sitten viikon verran hiihtolomaa.

Mukavaa tulevaa viikkoa toivotellen

Maikki

Sosiaalisen median mahti

Taasen tuli todistettua mikä mahti sosiaalisella medialla onkaan...

Perjantaina ajelin töistä kotiin ja meidän portinpielestä löysin ihanan pienen nallen. 

Kuvasin sen ja riimittelin kivan tekstin mukaan ja julkaisin kahdessa 

paikallisessa fb-ryhmässä.

Muutamassa minuutissa kuva sai kymmeniä tykkäyksiä ja kuva läksi jakoon.

Ja niin onnellisesti kävi että nallukka päätyi takaisin omistajalleen 4 tunnin sisällä :)

Ja omistaja löytyikin lähempää kuin luulinkaan....!

Lauantai-illan leipomus

Viikonlopun vietto on sujunut vallan rauhallisissa tunnelmissa.

Ipanainen oli yökylässä koulukaverillaan ja vallan oudoltahan se tuntuu olla kaksin

isännyyden kanssa kotosalla. 

Aikomus oli tosin piipahtaa leffassa mutta uimahallikeikan jälkeen tuntui sohva kutsuvammalta vaihtoehdolta. Sen verran kumminkin käytettiin tilannetta hyväksi että

kauppareissun yhteydessä piipahdettiin pizzalla.

Tänään käytiin tutkailemassa pesukonevalikoimia. Edellinen pesukone alkaa olemaan jo yli 10v. vanha ja kuivausrumpuakin on korjattu jo muutamaan kertaan. 

Valinnanvaikeushan sitä tulee kun tarjolla on hintatasoltaan ja varusteluiltaan vaikka

minkälaisia pesukoneita. Silti pitää vielä harkita muutamaan kertaan ostosta kun 

nuo vanhat kumminkin vielä toimivat.

Lauantai-illan kunniaksi päätin leipoa ihanaakin ihanamman porkkanakakun.

Pitää kehua itseään, vallan maukas yksilö tulikin :)

 

Täällä taasen!

Heipä hei pitkästä aikaa!

Melkeinpä 2 vuotta on tämä blogi saanut olla olla omassa rauhassaan...

Aiemminhan pitämäni blogi oli vain ja ainoastaan tarkoitettu korttiharrastuksen mukanaantuomiin juttuihin. Nyt kortteilu on hiipunut satunnaiseksi "pyynnöstä" tehtyihin kortteihin. Joskus innostun väkertämään jotain muitakin tuunausjuttuja. 

Melkein tikahduin nauruun kun noita kuvia tuolta alusta katsoo....ehkä on hieman taidot kehittyneet vuosien varrella. Annetaan näiden tuotosten puhua puolestaan ja jätän ne näytille ;)

Aamupäivän olen nyt käyttänyt siihen että olen poistellut vanhoja tekstejä. Muutama vuosi sittenhän kävi niin että vuodatuksen blogeista hävisi suurin osa kuvista. Vaikka kaikki kuvat ovatkin tallella kovalevyllä niin ei vaan mitenkään jaksa/ huvita / ole mielekästä niitä lähteä siirtelemään. Tekstit sieltä sai siirrettyä näppärästi mutta nyt ajatellen se on ollutta ja mennyttä.

Silloin kun perheen nuorimies oli vauva, pidin blogia Libero-sivuston kautta mutta tuotakaan sivustoa ei ole varmaankaan enää olemassa. Onneksi sentään olen ne tekstit tallentanut ja tulostanut!

Jätin silti muutaman vanhan postauksen jäljelle.

Se millaiseksi tämä uuden alun blogi muotoutuu on taasen eri asia. Kenties yleistä kuulumisten kerrontaa, hieman sisustusjuttuja, upeita kirppislöytöjä tai jotain ihan muuta. Kattellaan mitä tapahtuu ;)

Aloitetaan kumminkin kuumimmalla löydöllä joka kotiutettiin tällä viikolla Jupiterista ( kierrätyskeskus) meille. Eiks oo upea!??

Mikä mättää?

Mikä ihme siinä on ettei tämä blogi vaan nappaa?

Noh, toisaalta askartelut on viime aikoina jääneet kovin vähälle.

Kiire, kiire, kiire...kaikenlaista on meneillää elämässä tälläkin hetkellä...

Yritin aloittaa "uuden elämän" helmikuun alussa. 

Alku oli vallan lupaava, mutta vanha vaiva selässä rupesi vaivaamaan ja nyt 

on selkä ja jalka reistaillut jo monen viikon ajan. 

Näin sitä aina muistaa sen, kuinka kiitollinen ja tyytyväinen pitäis olla

siihen että on terve, suhteellisen elinvoimainen ja kaikki asiat hyvin.

Toivon todella että jalka tulisi edes samaan kuntoon kuin aiemmin.

Ja se "uusi elämä" saisi jatkua siitä mihin muutama viikko sitten jäi...

Eilen konkkasin pakosta lapsen kanssa kauppaan kun ollaan "pilkkileskinä".

Mukaan tarttui kimppu neilikoita.

Jollette vielä tiedä niin neilikat kestää aivan mielettömän monta viikkoa hyvinä.

Joten goodbye vaan tulppaanit tässä talossa.

Helmikuun ajatuksia!

Morjens!

Jälleen ihan liian pitkän tauon jälkeen tuli mieleen että ...

"ai niin, onhan mulla se blogikin jota pitäisi edes hieman päivitellä...".

Elämässä kun aina sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ja viimeaikaiset tapahtumat ovat

olleen kovin surullisen puoleisia ja vieneet ajatuksia toisaalle. Nyt on taasen

aika nostaa pää pystyyn, olla onnellinen muistoista mitä on ja yrittää antaa

ystäville aikaa, läsnäoloa, tukea ja kerätä mukavia yhteisiä muistoja.

Facen puolelle päivittelin ihanan runon joka pitää niin paikkansa (vaikka en 

kovinkaan uskonnollinen tyyppi olekkaan)..

 

Ja haluan jakaa sen myös täällä:

Elämä - tämä ainutkertainen,
lahjaa on, sen päivä jokainen.
Yksikään ei palaa takaisin,
sen vasta äsken oikein ymmärsin,
Näin aloin arvostamaan elämää,
ja kaikkea, se mitä sisältää,
Tämä päivä, tapahtumat sen,
pois elettynä on jo eilinen.

Ihmiset joita elämääni tuot,
jotku hetkeks’ seurakseni suot.
Toiset taasen jäävät elämääni,
tästä kiitänkin mä ystävääni.

Joku tapaamani ihminen
on kuin valotuikku suloinen,
joka tuikkii tiellä kirkkahasti,
jääpi sydämeeni pysyvästi.
Pimeässä tuikku pienikin,
valaisee kuin lamppu loistavin.

Lahjaa elämän on kaikki nämä valot,
ne sydämeen saa aikaan suuret palot.
Ne lämmittävät, valaisevat siellä,
en yksin kuljekaan mä elontiellä.

Kiitän, Herra, elämästä tästä,
joka tuikusta ja ystävästä,
että minut tällaiseksi loit,
hyväksyä puutteineni voit.

Auta, että tuikkujani vaalin,
ystävyyksistäni pidän vaarin,
ettei syksysää, sen kylmä tuuli,
sammuttaisi tuikkujani juuri.
Salli, että rakastavin mielin
kulkisin mä tämän elon tieni,
että tuikkuna myös itse olla voisin,
lähimmäisen tielle valon toisin.

(Seija Paadar)

 

Mukavaa talvilomaa kaikille, itse pakerran töitä :)

 

 

Rappusremppa

Meneillään on "valkoinen kausi" joten eteisen rappusetkin kokivat 

vaalennuksen.

Ja pitänee kyl todeta että hionta ja maalaus kannatti -vaikkakin matkassa

oli mukana muutama "heikko hetki"....